Laatukeskus: Laatu vaatii jatkuvaa kehittämistä
Laadukas toiminta on systemaattista ja tähtää jatkuvaan parantamiseen. Laadukkaassa organisaatiossa koko henkilöstö ja myös alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat motivoituneita parantamaan laatua. Periaatteet pätevät myös Suomen Laatukeskuksen ja Kehätiedon yhteistyössä.
Jokainen nykyaikainen yritys varmasti pyrkii tavalla tai toisella kehittämään laatuaan ja myöntää, että laatu ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Myös julkisella sektorilla laatu on tavoitelistan kärjessä. Mutta mitä laatu loppujen lopuksi oikein on?
”Laadusta puhuttaessa ajatellaan usein vain lopputuotteen laatua. Laatu on kuitenkin paljon laajempi käsite. Se merkitsee myös sitä, että asiat tehdään tarkoituksenmukaisesti ja toimintaa kehitetään systemaattisesti. Vasta silloin kilpailukyvystä tulee kestävää ja pitkäjänteisesti menestystä tuottavaa”, vastaa Suomen Laatukeskuksen toimitusjohtaja Pia Kauma.
Toisaalta, vaikkei kilpailukyvyssä olisikaan ongelmia ja organisaatio tuntuisi toimivan aivan hyvin, kehittämiseen kannattaa silti panostaa. Jos menestyskäyrä lähtee laskuun, onkin jo liian myöhäistä alkaa miettiä laatua.
Laatukeskuksen tehtävänä on olla edelläkävijä laadun ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Monipuolisen viestinnän, koulutuksen ja konsultoinnin avulla Laatukeskus pyrkii lisäämään yleistä laatutietoisuutta sekä tarjoamaan tietoa ja työkaluja laadun kehittämiseen. Laatukeskus tarjoaa myös tärkeän areenan kokemusten vaihtamiseen ja parhaista käytännöistä oppimiseen. Laatukeskuksen palveluja käyttää niin yksityinen kuin julkinenkin sektori.
Laatupalkintokilpailu itsearvioinnin työkaluna
”Kenties tunnetuin toimintamuotomme on vuosittainen Suomen laatupalkintokilpailu. Sen avulla erilaiset organisaatiot voivat mitata laatutasoaan neljässä eri sarjassa. Laatupalkintokilpailuun osallistuminen on erinomainen tapa harjoittaa itsearviointia ja saada palautetta organisaation kehittämistyön tueksi”, toteaa Kauma.
Hän kannustaa yrityksiä osallistumaan laatupalkintokilpailuun. Kehittämistyöhön kannattaa lähteä mukaan, vaikkei voittoa uskoisi heti saavuttavansakaan. Tyypillistä onkin, että laatupalkinnon voittajat ovat olleet mukana kilpailussa jo useamman vuoden ajan. Tässä jos missä kilpailussa sisukas kilvoittelu on itse asiassa tärkeämpää organisaation kehitykselle kuin itse voitto konsanaan.
”Suomessa on paljon erinomaisella tasolla olevia yrityksiä ja organisaatioita, mutta myös paljon vasta kehitystyön alussa olevia. Joitain asioita tehdään erinomaisesti, mutta toiset ovat jääneet heikommalle, koska toiminta ei ole riittävän systemaattista”, arvioi Laatukeskuksen tytäryhtiön Excellence Finland Consulting Oy:n toimitusjohtaja Tom Grönstrand.
Kun laatupalkintokilpailussa pistehaitari ulottuu nollasta tuhanteen, suurin osa suomalaisista etenkin pienemmistä yrityksistä pääsee nykyisellään noin 250 pisteeseen. Toisaalta jo 400 pisteellä voi yltää Recognised for Excellence in Europe -tunnustukseen, joka on osoitus määrätietoisesta ja tuloksekkaasta toiminnan kehittämistyöstä.
Systemaattista kehittämistä
”Kasvu on suuri askel monelle yritykselle. Pitäisi osata keskittyä olennaiseen ja samalla toimia systemaattisesti tulevaisuuteen luodaten. Kokonaisuuden hallinta onkin yksi suurimpia organisaatioiden laadun kehittämisen haasteita”, täsmentää Tom Grönstrand.
”Olennaista organisaation kehittämisessä on myös muistaa, että kukaan ei yksinään tee laatua. Verkostoituneessa yhteiskunnassa organisaation on kannettava vastuuta myös alihankkijoiden toiminnan laadusta”, lisää Pia Kauma.
Kehittämisessä ei kuitenkaan ole kyse mistään eriskummallisen ihmeellisistä asioista, vaan varsin konkreettisista saavutuksista: avainhenkilöiden tehokkaammasta ajankäytöstä, entistä motivoituneemmasta henkilöstöstä, asiakastarpeiden paremmasta tunnistamisesta, alentuneista kustannuksista tai siitä kaikkein konkreettisimmasta: paremmasta tuotelaadusta. Olennaista on muistaa, että kehittäminen ei ole itseisarvo vaan keino parempiin tuloksiin.
Aktiivista it-yhteistyötä
Moitteetta toimiva informaatioteknologia on yksi Laatukeskuksen omista kriittisistä toimintaedellytyksistä. Esimerkiksi koulutustilauksista suuri osa tulee sähköisesti verkon kautta. Laatukeskuksen omassa 20 hengen organisaatiossa on yksi henkilö huolehtimassa it-asioista. Koska huolehdittavia osa-alueita on kuitenkin useita tietoliikenteestä sovelluksiin, käyttöjärjestelmiin ja laitteistoihin, yhden ihmisen aika ja asiantuntemus on vaikea saada riittämään kaikkeen.
”Yhteistyökumppanin kautta saamme enemmän asiantuntemusta ja pysyvyyttä. Emme osta Kehätiedolta vain it-tukea vaan jatkuvaa toimintavarmuutta. Odotamme myös sitä, että kumppani on aina hiukan edellä kehitystä ja varmistaa meille järkevät ratkaisut kustannustehokkaasti”, sanoo Tom Grönstrand.
Kehätieto huolehtii Laatukeskuksen järjestelmätuesta Service Plus -palvelullaan. Etätuen lisäksi Laatukeskuksen käytettävissä on tukihenkilö paikan päällä kerran viikossa. Äskettäin Laatukeskus uudisti Kehätiedon kanssa kolme neljästä palvelimestaan. Vuoropuhelu on aktiivista ja tähtää tässäkin jatkuvasti parannettavaan toimintatapaan.
”Aiemmin yhteistyökumppaninamme oli huomattavasti suurempi it-yritys. Kehätiedolta saamme parempaa palvelua. Saman kokoluokan toimijoina yhteistyömme on luontevaa ja sujuvaa”, arvioi Grönstrand.