Kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura uudisti sivustonsa, kymmenien tuhansien sivujen ja kymmenen tietokannan yhdistäminen oli toimeksiannon saaneelle Kehätiedolle haaste. Suurprojekti on parantanut SKS:n verkkopalvelua ja kerännyt kehuja.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kokoelmat ovat mittaamattoman arvokas osa suomalaista historiaa. Vuonna 1831 perustetun SKS:n arkistoissa on 2 634 hyllymetriä tekstiaineistoa, yli 300 000 kuvaa, noin 35 000 tuntia äänitteitä ja noin 1 500 tuntia liikkuvaa kuvaa. Verkkopalvelussa on noin 20 000 sivua yli 10 eri tietokannassa, mikä lisäsi palvelun toimittajaan kohdistuvia vaatimuksia.

Uudistuksen taustalla oli monta syytä. SKS:n sivut oli edellisen kerran päivitetty melkein 10 vuotta sitten, ja ulkoasu oli vanhahtava. Lisäksi ylläpito oli vaikeaa eivätkä sivut olleet responsiiviset. 

Verkkopalvelupäällikkö Ulla Heiskasen mukaan SKS halusi myös parantaa verkkopalvelun käytettävyyttä ja saada ainutlaatuista aineistoa paremmin näkyviin.

- Meillä on aineistoa, jota ei ole missään muualla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tehtävänä on tuottaa uutta ja säilyttää vanhaa. Verkko tukee tätä toimintaa, Heiskanen sanoo.

SKS:n kokoelmilla on uskolliset käyttäjänsä etenkin tutkijoiden, opettajien sekä kirjallisuus- ja runousharrastajien keskuudessa. Selvästi suosituin kokoelma on Kansallisbiografia, johon pääsee ilmaiseksi kaikista yleisistä kirjastoista. Se on myös Wikipedian auktorisoitu lähde. 

Aktiivinen kehitysote miellytti tilaajaa

Verkkosivujen uudistusprojekti lähti Ulla Heiskasen mukaan käyntiin vuonna 2012 alustavalla, talon sisäisellä vaatimusmäärittelyllä. Kehätieto tuli mukaan kilpailutuksen jälkeen loppuvuodesta 2013. 

- Valintaan vaikuttivat muun muassa hinta, referenssit ja tarjouksen kokonaisuus, Heiskanen kertoo.
Kehätiedon tultua mukaan perustettiin ohjaus- ja projektiryhmä, ja vaatimusmäärittelyä tarkennettiin yhteistyössä.

- Kehätieto soveltaa ketterää ohjelmistokehitystä. Se tarkoittaa, että tapasimme parin viikon välein ja saimme nähtäväksemme jotain uutta. Se oli toimiva tapa, Heiskanen kertoo.

Kehätiedosta oli aluksi mukana kehityspäällikkö Henrik Stürmer ja myöhemmin mukaan liittyi tekninen projektipäällikkö Simo Kaartinen. Heiskanen ihmetteli aluksi kahden projektipäällikön mallia.

- Stürmerilla ja Kaartisella oli aktiivinen ote koko projektin ajan, Heiskanen kiittelee.

Projekti valmistui ajallaan. Uudet verkkosivut avattiin elokuussa 2014.

 

Avoin lähdekoodi vaatimuksena

SKS edellytti, että verkkopalvelu toteutetaan avoimella lähdekoodilla. Se tarkentui Drupal-sisällönhallintajärjestelmäksi. Drupal poisti erään suuren puutteen: ennen sivuja päivitettiin HTML-koodilla, nyt joustavalla ja graafisella käyttöjärjestelmällä. 

- Drupalin käyttöönotto sujui helposti. Drupalin myötä sisällön lisääminen ja päivittäminen on helpompaa kuin ennen, Ulla Heiskanen sanoo.

Suurin osa aineistosta on luonnollisesti suomenkielistä. Ruotsin- ja englanninkieliset sivut ovat huomattavasti pääsivuja suppeammat. Sivuston sisäisen haun käyttöönotto on Heiskasen mukaan ”kehityskorissa”.

Arkistojen mobiilikäyttö kasvussa

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran henkilökunta ja SKS:n verkkopalvelujen käyttäjät ovat ottaneet uuden sivuston tyytyväisinä vastaan. Etenkin graafikko Marko Myllyahon suunnittelemaa ulkoasua on kiitelty.

Sivut ovat nyt Ulla Heiskasen mukaan aiempaa selkeämmät, modernimmat ja helppokäyttöisemmät. Nyt SKS:n verkkopalvelu skaalautuu mobiililaitteille. Voisi kuvitella, että kalevalaisia runoja, Nummisuutarin kriittistä editiota tai muita laajoja kirjallisuustietokantoja ei selata älypuhelimella tai tabletilla, mutta suomalaisten käyttötottumukset ovat muuttumassa. 

- Ennen mobiilikäyttäjien osuus oli noin pari prosenttia, verkkosivu-uudistuksen jälkeen noin 10 prosenttia kaikista käyttäjistä, Heiskanen kertoo.

Lisätietoa: www.finlit.fi
Teksti ja kuvat: Tuomo Tarvas